Blogi

Monessa pk-yrityksessä taloutta seurataan vasta silloin, kun kassassa alkaa olla ongelmia. Raportit katsotaan jälkikäteen, kassaa seurataan satunnaisesti ja päätöksiä tehdään ilman ajantasaista näkymää siihen, mitä yrityksen taloudessa oikeasti tapahtuu. Samaan aikaan: myyntikate heikkenee käyttöpääoman tarve kasvaa projektit sitovat rahaa kassapaine kasvaa hiljaa taustalla Ja usein ongelmat huomataan vasta silloin, kun ne näkyvät tilillä. 📊 Talousnäkökulma Talousjohtamisen

📌 OSA 8: Et seuraa kassaa riittävän usein ja huomaat sen liian myöhään Monessa pk-yrityksessä kassavirta alkaa kiinnostaa vasta silloin, kun kassassa ei enää ole rahaa. Kassaa katsotaan kuukausiraportista, mutta silloin päätökset perustuvat jo menneeseen.Sillä välin arjessa tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka vaikuttavat kassaan: laskut erääntyvät palkat ja verot maksetaan projektit sitovat käyttöpääomaa Ilman ajantasaista näkymää et tiedä, riittääkö raha tulevina viikkoina.

📌 OSA 7: Tarjous voi voittaa urakan ja silti tuhota katteen Rakennusalalla ja projektibisneksessä ongelma ei aina ole liian korkea hinta. Usein todellinen riski on se, että tarjous voitetaan liian pienellä katteella, eikä projekti enää kestä virheitä, viiveitä tai kustannusylityksiä. Kilpailu voi pakottaa hinnan alas, mutta kannattavuus ratkaistaan sillä, kuinka hyvin hallitset: kustannuslaskennan työmenekin materiaalit lisä- ja muutostyöt projektiseurannan 📊 Talousnäkökulm

Moni yrittäjä ajattelee, että kasvu ratkaisee talousongelmat. Todellisuudessa hallitsematon kasvu voi pahentaa kassakriisiä merkittävästi. Miksi? Koska kasvu sitoo enemmän rahaa: varastoon projekteihin työntekijöihin materiaalihankintoihin myyntisaamisiin Liikevaihto kasvaa, mutta kassavirta ei välttämättä pysy mukana. 📊 Talousnäkökulma Kasvu kasvattaa käyttöpääoman tarvetta. Jos myynti kasvaa nopeasti, yrityksen on usein rahoitettava: suuremmat ostot pidemmät projektit lisä

📌 OSA 5: Hyvä tulos ei tarkoita, että kassassa on rahaa Moni yrittäjä katsoo tuloslaskelmaa ja ajattelee, että kaikki on kunnossa.Yritys näyttää voitolliselta mutta kassassa ei silti ole rahaa. Miten se on mahdollista? Koska tulos ja kassavirta eivät ole sama asia. Voit tehdä hyvää tulosta paperilla, vaikka samaan aikaan: asiakkaat eivät maksa laskujaan varastoon sitoutuu rahaa investoinnit syövät kassaa lainoja lyhennetään verot ja alvit erääntyvät Silloin yritys voi olla “

📌 OSA 4: Kiinteät kulut karkaavat. Pienet kulut syövät kassasi Yritys harvoin ajautuu kassakriisiin yhden suuren virheen takia. Useammin syy on paljon arkisempi: kymmenet pienet kuukausikulut, jotka ovat kasvaneet huomaamatta. Ohjelmistot, leasingit, puhelinliittymät, autot, varastot, vakuutukset, jäsenyydet, kuukausimaksulliset palvelut. Yksittäin ne näyttävät pieniltä. Yhdessä ne voivat syödä suuren osan yrityksen kassavirrasta. 📊 Talousnäkökulma Kiinteät kulut heikentävä

📌 OSA 3: Myyntisaamiset ei kierrä. Rahat on jumissa laskuissa Laskut on lähetetty, mutta rahaa ei silti näy tilillä. Monessa yrityksessä ongelma ei ole liian pieni myynti vaan liian hitaasti kotiutuvat myyntisaamiset. Jos asiakkaat maksavat keskimäärin 45 päivässä, vaikka maksuehto on 14 päivää, kassavirtaennuste ei pidä paikkaansa. Rahaa on paperilla, mutta ei kassassa. 📊 Mitä DSO tarkoittaa? DSO (Days Sales Outstanding) eli myyntisaamisten kiertoaika kertoo, kuinka monta

📌 OSA 2: Laskutat liian myöhään – piilossa oleva kassavirtaongelma Teet työn tänään. Laskutat kuukauden päästä.Tiedätkö mitä silloin oikeasti tapahtuu? Sä rahoitat asiakkaan liiketoimintaa omalla kassalla. Monessa pk-yrityksessä laskutusviive on 2–4 viikkoa ja sitä pidetään normaalina.Todellisuudessa kyse on yhdestä yleisimmistä kassavirtaa heikentävistä tekijöistä. 📊 Talousnäkökulma Laskutusviive kasvattaa käyttöpääoman tarvetta ja pidentää kassankierron sykliä (cash conve

📌 OSA 1: Myynti ei ole kannattavaa. Suurin syy kassakriisiin Usein ajatellaan, että yrityksen ongelma on liian pieni myynti.Todellisuudessa ongelma on paljon vaarallisempi: huono myyntikate . Jos myyt enemmän, mutta kate on heikko, kassavirta ei parane se heikkenee. Kasvu ilman kannattavuutta sitoo käyttöpääomaa ja kasvattaa riskiä. Tässä videossa käyn läpi: miksi liikevaihto ei kerro mitään yrityksen rahatilanteesta miten heikko kate syö kassavirran miksi “lisää myyntiä” on

Monashin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan talouspäällikön rooli on yksi organisaatioiden epäselvimmistä ja ristiriitaisimmista. Samalta henkilöltä odotetaan yhtä aikaa kahta asiaa, jotka vetävät eri suuntiin. Hallitus odottaa kontrollia ja riskien minimointia ja operatiivinen johto kasvun mahdollistamista ja investointien tukemista. Lisäksi talouspäällikön tulee hallita sekä lyhyen aikavälin kassavirta, että pitkän aikavälin arvonluonti. Oman viime aikaisen kokemuksen pe

Lähtötilanteessa monikaan asia ei ole yrityksissä vielä ”kunnossa” ja se on ihan ymmärrettävää. Siksi ensimmäiset viikot ei olekaan raportointia, vaan purkamista. Käyn läpi kirjanpidon, raportoinnin ja käytännön prosessit sillä oletuksella, että luvut eivät vielä kestä päätöksentekoa. Tarkistan, miten liikevaihto tuloutuu, miten kate oikeasti muodostuu ja näkyykö kannattavuus sillä tasolla millä liiketoimintaa johdetaan. Hyvin usein tässä vaiheessa löytyy ristiriitoja: kust

Talousjohtaminen arjessa: sokeat pisteet, kassavirta ja budjetti joka oikeasti toimii 2–5 miljoonan liikevaihdon yritykset ovat talousjohtamisen näkökulmasta kriittisessä vaiheessa. Yritys ei ole enää pieni, mutta usein vielä liian pieni palkkaamaan kokopäiväistä talousjohtoa. Tässä välimaastossa syntyy tyypillisesti samoja ongelmia, jotka heikentävät kannattavuutta ja kassavirtaa – usein huomaamatta. Tässä kolme keskeistä teemaa, jotka ratkaisevat, onko talous hallinnassa va

Pk-yrityksen talouden johtamisessa yksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään mitä maksaa , vaan ennen kaikkea mitä tuottaa . Liian usein päätökset tehdään kustannusten perusteella – ei tuoton. Tämä on yksi yleisimmistä syistä siihen, miksi yrityksen kannattavuus ei kehity, vaikka liikevaihto kasvaa. Kustannus vs. tuotto – mitä eroa tällä oikeasti on? Yksinkertaistettuna: Kustannus = raha, joka lähtee yrityksestä Tuotto = raha, joka tulee takaisin (tai lisääntyy tulevaisuudes

Milloin pk-yritys on liian pieni talouspäällikölle — tai jo liian iso ilman? Vastaako kirjanpitäjä kaikkiin talouskysymyksiisi? Vai onko jotain jäänyt pimentoon? Tässä jaksossa vastaan kolmeen kysymykseen Milloin tarvitset talouspäällikön? Mitä euromääräistä vahinkoa syntyy ilman talousosaamista? Yksi merkki joka kertoo että yrityksellä on ongelma. Jos yrityksesi liikevaihto on 2–5 miljoonaa euroa eikä sinulla ole vielä talouspäällikköä, tämä video on tehty sinulle. 📩 Kysym

Moni yrittäjä ajattelee joskus myyvänsä yrityksensä. Yrityksen myynti voi olla ajankohtainen esimerkiksi eläköitymisen, uuden uran tai elämäntilanteen muutoksen vuoksi. Mutta yksi kysymys ratkaisee paljon: onko yritys oikeasti myytävissä? Yrityksen arvo ja myytävyys eivät yleensä ratkea pelkästään liikevaihdon perusteella. Ostajat tarkastelevat yritystä hyvin eri näkökulmasta kuin yrittäjä itse. Alla olevalla videolla käyn läpi esimerkkitapauksen ja analysoin, voisiko tällais

Voiko yritys tehdä voittoa ja silti olla maksuvaikeuksissa? Voi. Tässä case-esimerkissä 1,2 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevä markkinointitoimisto ajautui tammikuussa miinuskassaan – vaikka tulos oli positiivinen. Ongelma ei ollut kannattavuudessa. Ongelma oli kassarytmissä. Kyseessä oli projektimuotoinen mainos- ja digitoimisto: 7 työntekijää + yrittäjä Liikevaihto noin 1,2 M€ Käyttökate noin 17–18 % Laskutusmalli 60/40 Maksuehto 30–45 päivää Projektien kesto 1–2 kuukautta

Yhdestä ensimmäisistä projekteistani sain luvan julkaista case-esimerkin ilman nimiä ja tunnistetietoja. Kyseessä oli Pohjois-Pohjanmaalainen saneerausyritys. Liikevaihto 650 000 euroa. Tilikauden tulos 12 000 euroa. Tämä ei ole poikkeus. Lähtötilanne: paljon työtä, vähän katetta Yrityksen liikevaihto muodostui: Työmyynnistä 393 600 € (8 200 h × 48 €) Materiaalimyynnistä 256 400 € Yhteensä 650 000 €. Kulurakenne näytti tältä: Palkat sivukuluineen 285 000 € Materiaaliostot 223

Moni yrittäjä ajattelee, että kun kirjanpito on kunnossa, myös talous on hallinnassa. Raportit tulevat.Tilinpäätös valmistuu.Verot maksetaan ajallaan. Kaikki näyttää paperilla hyvältä. Mutta tässä kohtaa tulee ratkaiseva kysymys: Kuka johtaa liiketoimintaa numeroiden pohjalta? Kirjanpito kertoo menneestä Kirjanpidon tehtävä on lakisääteinen ja tärkeä. Se vastaa kysymyksiin kuten: Mitä tapahtui? Paljonko jäi voittoa? Onko verot maksettu oikein? Ovatko raportit virallisesti kun

Yrityksessä voi olla hyvä dashboard. Luvut voivat olla ajan tasalla. Raportit voidaan käydä läpi kuukausittain. Silti päätöksenteko voi olla epävarmaa. Tässä videossa käyn läpi, miten talousdata muutetaan konkreettisiksi johtoryhmän päätöksiksi – investoinneista rahoitukseen ja kulurakenteen sopeuttamiseen. Luvut eivät tee päätöksiä Yksi yleisimmistä harhakuvista on, että hyvä raportointi riittää. Ei riitä. Tuloslaskelma kertoo mitä tapahtui.Dashboard näyttää tilanteen. Mutta

Monessa pk-yrityksessä johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti, mutta yhteinen tilannekuva puuttuu. Keskustelu perustuu usein: tilinpäätökseen, joka on kuukausia vanha kirjanpidon tuloslaskelmaan, joka ei kerro kassasta yksittäisiin havaintoihin myynnistä tai kuluista Lopputulos? Päätöksiä tehdään fiilispohjalta. Tämä ei johdu osaamisen puutteesta — vaan siitä, että johtamiseen sopivaa näkymää ei ole rakennettu. Siksi loin mallin johtoryhmän dashboardista, joka kokoaa liiketoimin