Voiko yritys tehdä voittoa ja silti olla maksuvaikeuksissa?

Voi.

Tässä case-esimerkissä 1,2 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevä markkinointitoimisto ajautui tammikuussa miinuskassaan – vaikka tulos oli positiivinen.

Ongelma ei ollut kannattavuudessa.

Ongelma oli kassarytmissä.

Kyseessä oli projektimuotoinen mainos- ja digitoimisto:

• 7 työntekijää + yrittäjä

• Liikevaihto noin 1,2 M€

• Käyttökate noin 17–18 %

• Laskutusmalli 60/40

• Maksuehto 30–45 päivää

• Projektien kesto 1–2 kuukautta

Kyse ei siis ollut kriisiyrityksestä. Kyse oli normaalisti kannattavasta pk-yrityksestä.

Syksyn notkahdus

Kesällä myyntiputki kuivui.

Syys–lokakuussa liikevaihto jäi pienemmäksi ja syntyi muutama heikompi kuukausi. Toimitusjohtaja reagoi nopeasti: myyntiä tehostettiin ja marraskuussa liikevaihto nousi jo 130 000 euroon.

Tilanne näytti korjaantuneen.

Mutta kassaa ei seurattu eteenpäin.

Miksi kassa meni miinukselle?

Laskutusmalli oli 60/40 ja maksuehto 45 päivää.

Se tarkoitti käytännössä sitä, että työ tehtiin nyt – mutta raha tuli kassaan 1–2 kuukauden viiveellä.

Syksyn heikompi liikevaihto ei näkynyt heti kassassa.Se konkretisoitui vasta vuoden vaihteessa.

Tammikuussa kassa oli –7 480 €.

Miinus ei ollut suuri, mutta se oli ensimmäinen kerta yrityksen historiassa, kun osa laskuista jäi maksamatta.

Paniikki syntyi siitä, ettei kukaan osannut sanoa, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Mitä tehtiin?

Ensimmäinen toimenpide oli kassavirtaennusteen rakentaminen.

Toimitusjohtajalla oli jo hyvä näkyvyys kevään myyntiin:

• Maaliskuun sopimukset olivat käytännössä clousattu

• Huhtikuussa myyntiputkessa oli vahvaa dataa

Nämä tiedot siirrettiin kassavirtaennusteeseen.

Samalla tehtiin kolme keskeistä muutosta:

1. Laskutusmallin muutos

Vanha malli: 60/40Uusi malli: 30/40/30

30 % laskutetaan heti sopimuksen yhteydessä.

Tämä ei muuttanut katetta – vain rahavirran ajoitusta.

2. Maksusuunnitelma viivästyneestä saamisesta

Yhden asiakkaan myyntisaaminen jaettiin kahdelle kuukaudelle hallitusti.

3. 20 000 € tililimiitti

Limiitti otettiin varmuudeksi helmikuussa ja maksettiin pois maaliskuussa, kun kassavirta normalisoitui.

Mitä tehtiin?

Ensimmäinen toimenpide oli kassavirtaennusteen rakentaminen.

Toimitusjohtajalla oli jo hyvä näkyvyys kevään myyntiin:

• Maaliskuun sopimukset olivat käytännössä clousattu

• Huhtikuussa myyntiputkessa oli vahvaa dataa

Nämä tiedot siirrettiin kassavirtaennusteeseen.

Samalla tehtiin kolme keskeistä muutosta:

1. Laskutusmallin muutos

Vanha malli: 60/40Uusi malli: 30/40/30

30 % laskutetaan heti sopimuksen yhteydessä.

Tämä ei muuttanut katetta – vain rahavirran ajoitusta.

2. Maksusuunnitelma viivästyneestä saamisesta

Yhden asiakkaan myyntisaaminen jaettiin kahdelle kuukaudelle hallitusti.

3. 20 000 € tililimiitti

Limiitti otettiin varmuudeksi helmikuussa ja maksettiin pois maaliskuussa, kun kassavirta normalisoitui.

Lopputulos

Helmikuusta eteenpäin kassa oli ennustettavissa.

Maaliskuussa limiitti maksettiin takaisin.Huhtikuussa kassa oli selvästi plussalla.

Suurin muutos ei ollut euromäärissä.

Suurin muutos oli siinä, että yritys tiesi mitä seuraavaksi tapahtuu.

Mitä tästä pitää oppia?

Jos kassaa olisi katsottu 2–3 kuukautta eteenpäin jo syksyllä:

• Laskutusmallia olisi voitu muuttaa jo marraskuussa

• Pieni tililimiitti olisi voitu nostaa joulukuussa rauhallisesti

• Tammikuun miinus olisi voitu estää kokonaan

Kassakriisi ei yleensä synny yhdessä kuukaudessa.Se syntyy siitä, ettei katsota riittävän pitkälle.

Tulos kertoo menneestä.Kassa kertoo tulevasta.

Jos et tiedä miltä kassasi näyttää kolmen kuukauden päästä,sinulla on riski jota et ehkä tiedosta.

Varaa maksuton talouskartoitus ja katsotaan tilanteesi yhdessä.